26/07/2026
"Kiristaanonni yeroo baqatanii dhufan simanneenii"
🌺🌺🌺🌺🌺🌺🌺🌺🌺🌺🌺🌺🌺
Nuti Itoophiyaanonni durii irraa kaasee amantiiwwan garaagaraa hordofaa turre. Jalqaba irratti, hordoftoonni amantii Yihudii Bahaa Giddugaleessaa irraa baqatanii gara biyya keenyaatti yeroo dhufan, kabajaan simanneerra. Isaanis amantii isaanii lallabuu jalqaban. Namaa muraasni keenya amanticha fudhatan.
Sana booda, akka lakkoofsa Awurooppaatti bara 330, Kiristaanonni Sooriyaa muraasni Firiimentiyoos jedhamu hoogganaa isaanii ta'ee baqatanii gara Aksuum dhufan. Nuti kabajaan simanne. Amantii isaanii akka lallabanis eeyyamneef. Isaanis Kiristaanummaa lallabuu jalqaban. Namaa muraasni keenya, Mootii Aksuum Izaanaa dabalatee, Kiristaanummaa fudhatan. Sana booda Firiimentiyoos phaaphaasii barbaacha gara Gibxii deeme.
Achitti Mootiin Izaanaa Kiristaanummaa akka fudhate ibse. Isaanis, “Mooticha Kiristaanummaatti yoo geessite, si phaaphaasii ni taasifna,” jedhanii maqaa Abbaa Salaamaa jedhu isaaf kennan. Itoophiyaanonni Kiristaanummaa fudhatanis Kasaatee Birhaan jedhanii isa waaman.
Kiristaanummaan bara 330 irraa kaasee hanga bara 451tti amantii mootummaa Aksuum ture malee, amantii uummata guutuu ta'uu hin dandeenye.
Jaarraa shanaffaatti abbootiin amantii Qulqulloota Saglan jedhaman, kanneen Kiristaanummaa uummata Kaaba Itoophiyaatti lallaban, hundi isaanii baqattoota Bahaa Giddugaleessaa irraa dhufan turan.
Baqattoonni kunneenis Gumii Chaalqeedoon bara 451tti gaggeeffame booda gara Kaaba Itoophiyaatti dhufan. Isaanis Abbaa Afsee, Abbaa Aleef, Abbaa Gariimaa, Abbaa Guubaa, Abbaa Liqaanoos, Abbaa Pheenxaleewoon, Abbaa Xaahimaa, Abbaa Yemaattaa fi Abbaa Zimikaa'el Araggaawii turan.
Sana booda, nuti Itoophiyaanonni yeroo garaa garaatti amantiiwwan simanne kanaan kan ka'e amantiin keenya garaa garaa ta'e. Gariin keenya Yihudii ta'an; gariin Kiristaana ta'an; gariin immoo Muslima ta'an.
Sana booda, jaarraa 16ffaa keessatti, hordoftoonni amantii Kaatolikii gara biyya keenyaatti dhufan. Isaanis simanneerra. Amantii isaanii lallabuu jalqaban. Namaa muraasni keenya amantii Kaatolikii fudhatan.
Akkasumas, jalqaba jaarraa 19ffaa keessatti hordoftoonni amantii Pirootestaantii gara Itoophiyaa dhufan. Isaanis simanneerra. Amantii isaanii akka lallaban eeyyamneef. Haala kanaan nuti Itoophiyaanonni amantii keenya jijjiirachaa itti fufne. Gariin keenya Ortodoksii, gariin Muslima, gariin Kaatolikii, gariin Pirootestaantii fi kanneen biroo ta'aa itti fufne.
Akkuma armaan olitti ibsame, amantii baqattoonni gara biyya keenya dhufanii lallaban hordofaa turre. Haa ta'u malee, namoonni muraasni amantii isaanii baqattoonni biyya alaa irraa dhufanii fide hordofan keessaa, “Warri kaan malee nuti dhufte miti” jechuun yaaduu jalqaban. Dhugumatti garuu, amantii nuuf fide kan dhufe baqattoota ture malee, nuti amantii sana fudhanne Itoophiyaanota taanee hafne; baqattoota hin taane.
Amantiiwwan kunneen gara biyya keenya dhufuu isaanii dura biyya fi uummanni ture. Har'as biyya keenya kan hunduma keenyaati. Kanaaf biyya keenya akka hunda keenya fakkaattu, hunda keenya walqixa bakka buutu fi walqixa tajaajiltu taasisuuf yaanni yeroo ka'u, namoonni muraasni “Nuti mootummaa durii irraa jirra; isin immoo dhufte” jechuun mormuun isaanii wallaalummaa qofa akka ta'e hubanneerra.
Anis, biyya keenya kan hunda keenya taate kana keessatti wantoonni sirreeffamuu qaban akka sirreeffaman yaada koo yeroo dhiyeessu, namoonni muraasni na callisiisuuf yaalan. “Jabeessaa”, “IS”, “Wahaabiyaa”, “Ergamtu nama hebelii”, “Mootummaa Islaamaa hundeessuuf karoora qabu” jechuun maqaa garaa garaatiin na waaman.
Waan fedhan haa jedhan. Nuti Musliimonni Itoophiyaa, yeroo Musliimonni baqatanii gara biyya keenya dhufan simannee akka itti boonnu, akkasuma Kiristaanonni baqatanii yeroo gara biyya keenya dhufanis simannee waan turreef ni boonna.
Nagaan tura.
Ahmedin Jebel-አሕመዲን ጀበል
