Studio 1851

26/10/2026

Tässä muutamia suosikkipotretteja Kuva Kekkonen sivuprojektiltamme vuosien varrelta. Mukana on myös monia tuttuja kasvoja.

Värivalokuvat otetaan itse rakentamallamme suurella paljekameralla. Kuva kehittyy kemikaalien avustuksella silmien edessä parinkymmenen sekunnin aikana.

Mikä näistä kuvista puhuttelee sinua eniten?

Entinen tubettaja, nykyinen radiojuontaja Herbalisti & tubettaja ZoneVD ( Juuso Karikuusi & ZoneVD 🎥😄 )

Toimittaja ja median moniammattilainen Ina Mikkola ( Ina Mikkola )

Tatuointiartisti Emma Ceau ( 𝐄𝐦𝐦𝐚 𝐂𝐞𝐚𝐮 - 𝐓𝐚𝐭𝐭𝐨𝐨𝐬 & 𝐢𝐥𝐥𝐮𝐬𝐭𝐫𝐚𝐭𝐢𝐨𝐧𝐬 )

Tv-kasvo Sampo Marjomaa ( 𝙎𝙖𝙢𝙥𝙤 𝙈𝙖𝙧𝙟𝙤𝙢𝙖𝙖 )

Vloggaaja Maiju Vouti ( maiju voutilainen )

Monitaiteellinen esiintyjä (ja Suomen ainoa live-oopperaa laulava draglesque artisti!) Bella RuRu (𝔅𝔢𝔩𝔩𝔞 ℜ𝔲ℜ𝔲 )

Muusikko ja näyttelijä Olavi Uusivirta ( Olavi Uusivirta )

Drag-artisti ja tuottaja BettyFVCK ( 𝗕𝗲𝘁𝘁𝘆 𝗙𝘃𝗰𝗸 )

21/10/2026

Kuolleiden valokuvaaminen oli yleistä 1800-luvulla etenkin ulkomailla, m***a myös Suomessa.

1800-luvulla valokuvaus oli kallista ja ainoa vaihtoehto oli käydä ammattivalokuvalla kuvattavana. Ihmisistä ei otettu kovinkaan montaa kuvaa elinaikana eikä kuvaa välttämättä ehditty ottaa elinaikana lainkaan.

Varsinkin lasten kohdalla ns. post mortem -kuva oli usein ainoa kuva, joka hänestä saatiin. Kuvat auttoivat paitsi muistelemaan mennyttä omaista, myös käsittelemään kuolemaa, joka oli vahvasti läsnä 1800-luvulla. Esimerkiksi 1890-luvulla noin puolet lapsista kuoli ennen kuuden vuoden ikää. Kuvia oli tapana kantaa mukana, pitää seinällä ja lähettää tuttaville.

Suomessa yleisimpiä ovat niin sanotut lähtökuvat, joissa vainaja lepää avoimessa arkussa kotipihassa saattajien ympäröimänä tai kuva otettiin hautajaisten aikana. Tällöin pääasia ei ollut saada menehtyneestä omaa kuvaa, vaan haluttiin tallentaa viimeiset hyvästit.

Avoimet arkut katosivat hiljalleen sotien jälkeen, sillä sodasta menehtyneiden arkut olivat usein suljettuja. Muutokseen vaikutti myös sairaaloiden yleistyminen kuolinpaikkana. Kylmiöiden keksimisen myös siirsi vainajat kotoa sairaaloihin. Alueellisia eroja kuolemaan ja hautajaisiin liittyen oli paljon.

Alkuperäiset kuvat: Finna.fi

18/10/2026

Historiallisiin kuvausmenetelmiin erikoistunut Studio 1851 kuvaa Helsingissä isänpäiväviikonloppuna la-su 7.-8.11.!

Valokuvat taltioidaan vanhalla paljekameralla suoraan alumiinilevylle ja kuvan taianomaisen ilmestymisen näkee heti kuvauspaikalla.

Kuvauksen hinta:
10x12 cm 120 €
13x18 cm 150 €
Hinta sis. kuvauksen, alumiinilevykuvan, postituksen ja digitaalisen version kuvasta. Kuvauksen voi ostaa myös lahjaksi.

Varaukset ja tiedustelut: DM:llä, sähköpostilla tai 050-3038369 (myös whatsapp). Kuvauspaikka sijaitsee Kumpulassa.
Viestiin voi laittaa:
- sopivan päivän
- olisiko kyseessä potretti, parikuva vai perhekuva
- kuvakoko
- jos löytyy lahjakortti

Tervetuloa kuvattavaksi!

16/10/2026

Miten onnistuu kuvaus lemmikin kanssa? Hyvin onnistuu. Makupalapussin rapina tms. auttaa usein vangitsemaan hetken 🖤🩶🤍

14/10/2026

Tässä hääpari 50 vuotta sitten ja tänään uudessa kuvassa kultahäiden kunniaksi 🤍

13/10/2026

Ei AI:ta, ei filttereitä, ei mitään digitaalista. Vain yksi otos.

Värivalokuva itse rakennetulla paljekameralla. Kuva syntyy kemikaalien avustuksella silmien edessä muutamassa sekunnissa.

Lisää värikuvia löytyy sivuprojektimme tililtä.

08/10/2026

Vaikka ennen valokuvissa oltiin usein vakavalla ilmeellä, osattiin kuvissa myös hymyillä ja hassutella.

Finnan arkistoista löytyy esimerkiksi useampia hymykuvia Rovaniemellä ja Kemijärvellä 1900-luvun alussa valokuvaamoa pitäneen Hildur Sammallahden (os. Larsson) studiolta.

📷: Finna.fi

08/10/2026

01/10/2026

Valmis alumiinilevykuva vs. behind-the-scenes

Tiesitkö, että 1850-luvun märkälevy-kollodion -kuvat ovat peilikuvia? Se näkyy erityisen hyvin, jos kuvassa on tekstiä, m***a myös vaikkapa vihkisormuksesta, kunniamerkeistä väärällä puolella tai takin napituksesta. Toki on mahdollista, että kuva lavastettiin näyttämään aidolta esimerkiksi asettamalla sormus toiseen käteen.