Valokuvaaja Anne Yrjänä

Valokuvaaja Anne Yrjänä Photography in studio and on location, open when convenient for the client, by request. Let me make

03/09/2026

Photographer as a coach

The executive portraits of my latest client, Dinesh, turned out so wonderfully that I wanted to use
and share these particular images in my next post.
I have developed my own working methods over the years, together with the techniques and
exercises that support them. These methods sometimes need a little explaining before their benefits
can really be understood.
One of my most important tools is uninterrupted time. It ensures that no one interrupts our session
and that we have the freedom to follow every idea through to its conclusion.
With Dinesh, this worked beautifully. I realised that reaching the very best results required some
serious analysis — something I find immensely fascinating. My approach is to begin with different
basic experiments and then ask myself what it is about my idea that is not quite working yet.
What makes this so interesting is that sometimes one particular expression suddenly appears and
tells me: now we are striking gold.
After considering a few possibilities, I brought out our so-called apple boxes and started looking for
an extremely relaxed, casual lounging position for Dinesh. It is actually the kind of posture people
naturally use in everyday life, yet its existence as a useful pose is hardly ever recognised.
And that was where everything began to fall into place. I recognised it within seconds.
Although with this particular idea I missed some of the wonderful possibilities in the shoulder
positions, throwing one leg behind the other seemed to free Dinesh physically — and, to my
delight, I suddenly saw an incredibly relaxed and personal expression that fitted the CV theme
perfectly.
After all, what we wanted to emphasise was ease, presence, approachability, an ability to
collaborate and so on — all those qualities that help create the right atmosphere for successful
communication.
When an expression like this appears, it is worth capturing it in as many variations as possible. Very
often those variations reveal something equally interesting, or sometimes even more interesting, that
can become the driving force behind the images.
Naturally, at this stage we are still looking for an even more open gaze and an even more relaxed
smile. Those things simply would not have time to arrive during a fifteen-minute photo session.
Looking at the photographs together and seeing the session as a whole also helps the person being
photographed understand what is happening.
If I myself noticed fifteen minutes earlier that a particularly interesting smile had suddenly
appeared, I cannot really begin to explore and vary it until I have seen it properly and thought about
what exactly happened. And I find that absolutely fascinating.
During a longer session, we have time to discover many different things about a person's individual
character and put them to work in ways that serve the purpose of the photographs. Everyone has
their own personality, so nothing can simply be pasted from one person onto another.
I often tell a story about an election portrait session that left me with a particularly nice pose and
expression in my toolbox. The client had a rather rare expression of his own that created an intense
connection with the viewer. I enjoy remembering it and telling the story as an example, but I don't
think I have ever managed to transfer that expression to anyone else.
Perhaps I personally enjoy using the idea a little, but I doubt I have managed to manipulate anyone
with it ;) — probably because my own personality is far too straightforward for that...
Back to Dinesh!
Naturally, the images I mentioned above made it into the final stages of our selection. But while
working through all the photographs, we also realised that the earlier stages of the session had given
us successful portraits with his face turned in the opposite direction.
They tell a slightly different, but equally authentic, story about him and give us wonderful variation
within the series. Different crops and black-and-white versions add even more possibilities.
A couple of hours in front of the camera can leave people not only wondering what on earth we
have been doing for all that time, but often rather exhausted as well. But when we are this close to a
great finish, coming first is always worth it.
The peculiar thing about this metaphor is that I never actually know which sport we will be
competing in when we cross the finish line.
For me, the feeling may be even more intense. The working method I have chosen requires a certain
fearlessness. I cannot begin to hesitate. Instead, I have to remain completely focused on
encouraging the person in front of my camera and helping genuine expressions emerge.
Well done, us!

Photography in studio and on location, open when convenient for the client, by request. Let me make

Valokuvaaja valmentajanaViimeisimmän asiakkaani Dineshin edustuskuvista tuli niin upeita, että halusin käyttää ja näyttä...
03/09/2026

Valokuvaaja valmentajana

Viimeisimmän asiakkaani Dineshin edustuskuvista tuli niin upeita, että halusin käyttää ja näyttää juuri niitä seuraavassa postauksessani.
Olen itse kehittänyt käyttämiäni työtapoja ja niihin liittyviä toimintoja ja harjoitteita ja nämä vaativat avaamista, että niiden hyöty pystytään ottamaan käyttöön.
Yksi tärkeimmistä työkaluistani on häiriötön aika, jolla varmistetaan se,
että kukaan ei keskeytä sessiotamme ja saamme johtaa kaikki ideat maaliin.

Dineshin kanssa tämä onnistuikin mainiosti, Huomasin, että parhaisiin
asioihin mennään nyt kunnon analysoinnilla, mikä minusta on tavattoman mielenkiintoista. Tapani on, erilaisten peruskokeiluitten kautta, miettiä mikä
ajatuksestani ei vielä kanna. Se mikä tekee tästä mielenkiintoista, on se
että vasta jokin erityinen ilme tulee merkkinä siitä, että nyt olemme iskemässä kultasuoneen.

Muutaman pohdinnan jälkeen nappasin käyttöön meidän ns apple boxes -kaluston ja lähdin hakemaan mallille rennon rentoa hengailuasentoa, joka usein on ihan käytössä ihmisten arkiasennoissa, m***a sen olemassaoloa ei käytännössä koskaan tunnisteta.

Sieltähän se onnistuminen kuitenkin käynnistyi ja tunnistin sen muutamassa sekunnissa. Vaikka tässä ajatuksessa missasin upeat hartija-asennot, tämä toisen jalan heitto toisen taakse, vapautti (mielestäni) mallia ja näin innostuksekseni mielettömän rennon, persoonallisen ja tähän CV-teemaan istuvan ilmeen. Mehän korostimme rentoutta, läsnäoloa, lähestyttävyyttä, yhteistyökykyisyyttä jne, joilla saamme mukavan tilan syntymään kaikenlaiselle onnistuneelle kommunikaatiolle.

Tällainen erityinen ilme kannattaa poimia kameraan kaikinlaisin variaatioin. Usein ne paljastavat vielä jotakin yhtälailla tai vielä enemmän kiinnostavaa kuvien moottoriksi.

Luonnollisesti näissä vaiheissa vielä haetaan sekä avoimempaa katsetta että rennompaa hymyä. Nehän eivät ehtisi paikalle vartin kuvaukseen vaan kuvien katselu ja kokonaisuuden havainnollistaminen kertovat niistä enemmän myös mallille. Jos itse olen varttia aikaisemmin huomannut erityisen hymyn saapuneen, en osaa varioida sitä ennen kuin olen nähnyt ja pohtinut, mikä on aivan käsittämättömän mielenkiintoista.

Pidemmässä sessiossa ehdimme nähdä monia asioita ihmisten persoonasta ja valjastaa niitä käyttöön kuvattavan tarpeitten toteuttamiseksi. Jokainen on oma persoonansa, joten mitään ei voi liimata toiseen.

Saatan useinkin kertoa tarinaa vaalikuvauksesta, josta minulle jäi evääksi kiva asento ja ilme, jossa asiakkaan itsensä harvinaisessa ilmeessä luotiin

intensiivinen katse kuvan katsojaan. Sitä on hauska muistella ja pidän sen kertomisesta (esimerkkinä) m***a en usko sitä kenellekään tartuttaneeni. Itse varmaan pikkuisen pidän sen käyttämisestä, m***a en ole varmaan onnistunut sillä ketään manipuloimaan ;) mikä varmaan johtuu liian suoraviivaisesta luonteestani…

Back to Dinesh! Kuvavalintojen loppusuoralle nousivat tietysti nämä äskenmainitut viimeiset. Kaikkien kuvien käsittelyssä huomasimme myös, että alkuhetkien kautta saimme tallennettua kuvia myös toiseen nenänsuuntaan. Tämä kertoo henkilöstä hiukan erilaista m***a yhtälailla aitoa tarinaa ja luo mukavaa variaatiota kuviin. Variaatiota saadaan myös erilaisilla rajauksilla ja mustavalkoversioitten käytöllä.

Parin tunnin sessio saa ihmetyksen lisäksi mallit usein uupumaan, m***a kun ollaan näin lähellä hienoa maalia, ykkönen on aina voitto. Tämän vertauskuvan erityispiirre on se, että en koskaan tiedä missä lajissa tulemme maaliin.
Itselleni tunne saattaa olla vieläkin voimakkaampi. Valitsemani työtapa luo itselle pelottomuutta, jossa ei saa ruveta epäröimään vaan on täysillä keskityttävä asiakkaan kannustamiseen aitojen ilmeitten tuottamisessa.

Hyvä me!

20/08/2026

Asento rakentaa ilmeen

Mitä hauskaa yhteistä on mustavalkoaikojen mäkihypyllä ja edustuskuvaan kaivattavalla painonsiirrolla?

No, kun lapsuudenkotiin tuli ensimmäinen teevee, mustavalkoinen tietysti, yksi seuratuimmista ohjelmatyypeistä olivat talviurheilukisat ja ykkösenä mäkihyppy. Hassua, että se on jäänyt niin voimakkaasti mieleen.

Sieltä jo pikkutyttönä painui mieleeni välteltävä termi, “tasajalka-alastulo”. Eiväthän ole yhteispisteet maksimissa, jos tyyliä puuttuu eikä laskeutuminen herätä ihastusta. Nykyteeveessä yleisönkin pettymyksen huomaa selkeästi ja tyylipisteitä odotetaan jännityksen vallassa.

Sitten uusimmassa uravaiheessani, tutkiessani edustuskuvauksen eri osa-alueita, ykkösenä on “painonsiirto” ja sillä starttaaminen.

Kyse on eniten käyttämästäni johtolauseesta “Asento rakentaa ilmeen”. Jos kuvittelet tilannetta, jossa sinusta otetaan kuvaa, ilman ohjeita ja ilman vartalon ja pään kääntöjä, olo voi olla aika yksinäinen. Asento antaa eväitä siihen, miltä olon pitäisi tuntua ja ilmeen näyttää.

Omassa somepostauskuvissa tarvitsen tunteiden tukea ja pyydän aina kollegaani huutamaan minulle hymyilemisestä, jotta saisin sen tarttumaan tunteisiini riittäväksi aikaa. Tässä höpöttelyssä kannatta mennä sen verran överiksi, että tunneilmaston kesto jatkuu ja samalla kertyy mukavia kuvausmuistoja. Ei suinkaan niin, että kaikesta kannattaisi yrittää päästä mahdollisimman helposti.

Vaikka olen perusvarusteluiltani kömpelö, kehittelen itse vartalooni painonsiirtoja. Kun olen tehnyt noita suosikkivääntöjäni niin pitkään, löydän jaloille paikat, jotka saavat olon samalla tuntumaan svengaavalta enkä pelkää tasapainon katoamista.

Ohessa vanhentumaan päässyt painonsiirtoharjoitteeni joka havainnollistanee sitä, mitä painonsiirto on ja mihin sillä lisäohjauksen kautta voidaan suunnata.

Kun olen puhunut kuvattavalleni painonsiirrosta, käytännössä vastaajista kukaan ei kerro sen olevan tuttua. Nyt olisi aika helppoa ottaa käyttöön tämä kiva salainen ase ja kokeilla mihin erilaisilla väännöillä pääsisit. Ei ole maailman vakavin ase ja helppoutta korostaa sen ilmaisuus!

Asiakkailla on isoprosenttisesti tapana ihmetellä ohjaamiani svengaavempia asentoja vartalolle ja kannatukseen ja pään k...
13/08/2026

Asiakkailla on isoprosenttisesti tapana ihmetellä ohjaamiani svengaavempia asentoja vartalolle ja kannatukseen ja pään kääntöihin perustuvia pään asentoja, joilla taiotaan pois mm turhia kaulan alueen ikäseurauksia.
Tulipas eilen tehtyä kesänviettokuva ystäväni Carolan avustuksella ja luonnollisesti huomasimme, että svengi ja vauhtihan on sitä mistä saa kuvaan iloa ja ilmettä, kun jaksaa muutaman kerran pyörähtää, pysähtyä ja odottaa sopivaa ilmettä.
Tästä tulikin mieleeni, että ennen lumentuloa ehdin esittää joitakin ”painonsiirtoja”, jotka nekin yksinkertaisella tavalla tekevät edustuskuviin variaatioita.
Tuntuu todella hassulta, että käsite painonsiirto on enimmälle osalle kuvattavista täysin outoa. Siinähän lähdetään viemään painoa kokonaan toiselle jalalle ja katsotaan, mitä kannattaisi tehdä sen toisen jalan kanssa, että kokonaisuus olisi mielenkiintoinen muttei veisi huomiota itse henkilöstä.
Nyt kun saan Carolan houkuteltua kameroimaan, teemme yllämainituista joitakin esimerkkejä.

Kun pieni ilme muuttaa koko kuvan tarinanViime lauantaina pääsimme rauhankasvattaja Eeva-Liisa Kiiskilän kanssa tekemään...
09/08/2026

Kun pieni ilme muuttaa koko kuvan tarinan

Viime lauantaina pääsimme rauhankasvattaja Eeva-Liisa Kiiskilän kanssa tekemään kiinnostavaa stailatun edustuskuvauksen matkaa.

Varsinaisten edustuskuvien tavoitteena oli löytää ilmeitä, joissa yhdistyvät asiantuntijuus, luotettavuus, läsnäolo ja lämpö. Sellainen ihminen, jota on helppo lähestyä, m***a jonka kuvasta välittyy samalla hänen ammatillinen roolinsa.

Tätä varten olimme jo ennen kuvausta keskustelleet Eeva-Liisan tarpeista ja siitä, millaisen vaikutelman kuvien pitäisi välittää. Ennakkokeskustelu on minulle tärkeä osa edustuskuvausta: siinä ei suunnitella vain vaatetta, taustaa tai valoa, vaan myös sitä, mitä kuvassa halutaan ihmisestä kertoa.

Freijaukseksi kutsumamme stailattu edustuskuvaus alkoi kampaaja-stailisti Olga Tervosen luota. Eeva-Liisalle tehtiin hienovarainen meikki, jossa huomioitiin hänen vaalea ihonsa ja sille sopivat viileät sävyt. Lopputulos oli juuri sellainen kuin toivon kuvauksessa: kaunis, huoliteltu ja niin luonteva, ettei katsoja ensimmäiseksi ajattele meikkiä.

M***a kuvauksessa tapahtui myös jotakin muuta kiinnostavaa.

Näitä kahta kuvaa en valinnut siksi, että ne olisivat Eeva-Liisan varsinaisia työroolikuvia. Päinvastoin. Ne pysäyttivät minut siksi, että niissä syntyi hetkeksi aivan toisenlainen henkilökuva.

Juuri tämä tekee mikroilmeistä niin kiehtovia.

Hyvin pieni muutos katseessa, suupielissä, silmien ympärillä tai pään asennossa voi muuttaa koko tulkinnan ihmisestä. Sama henkilö voi näyttää yhdessä kuvassa lempeältä ja vastaanottavalta, toisessa määrätietoiselta, salaperäiseltä, vahvalta tai jopa hieman haastavalta.

Mikään näistä ilmeistä ei ole väärä.

Ratkaisevaa on se, mihin rooliin kuvaa ollaan tekemässä.

Edustuskuvauksessa emme siis etsi vain ja pelkästään kuvaa, jossa ihminen näyttää hyvältä. Etsimme kuvaa, jossa hänen ilmeensä kertoo juuri sitä tarinaa, jota hänen tarvitsee omassa työssään välittää.

Ja joskus kuvaussarjaan syntyy sivutuotteena kuva, joka on liian hyvä ohitettavaksi – vaikka se kertoisikin aivan toisen tarinan.

04/08/2026

Seurassa WENTUS BLUES BAND – Pääsin hänen viikoittaiselle sitoutumislistalleen olemalla yksi parhaista osallistujista! 🎉

Tällainenkin löytyi
31/07/2026

Tällainenkin löytyi

Vuonna 2016 pidin viimeisen oman näyttelyni Galleria Artistassa ja kaupunginkirjastossa. Aiheena oli "Minä nyt", millä h...
30/07/2026

Vuonna 2016 pidin viimeisen oman näyttelyni Galleria Artistassa ja kaupunginkirjastossa.
Aiheena oli "Minä nyt", millä halusin kertoa jollakin tavalla tutuksi tulleista kokkolalaisista ja siitä millaisilta he muotokuvallisesti nyt näyttävät. Onhan hienoa tallentaa oma kuvansa jokaisessa elämänvaiheessa.
Aikanaan opintovaiheessani tein opinnäytetyön nimellä "Kauniissa valossa", mikä sekin kertoi siitä, miten henkilöohjaus ja taidokas valaisu luovat puitteet kauniille muotokuvalle.
Mukavahan näitä on katsella ja muistella miten projekti itse kunkin kanssa eteni.
Tässä vuodessa 2016 oltiin tietysti suurten muutosten äärellä. Nämä kuvat ovat lähellä perinteistä muotokuvaa, askeleet kohti tekoälyä ja sen käyttöä tulivat näkyviin vasta joitakin vuosia myöhemmin. Mitä muutokset sitten vaikuttavat suhteeseemme omaan muotokuvaamme? Toivottavasti kuvat tallentuvat muuallekin kuin tikuille ja pilveen. Säilyvyydestä olen hiukka huolissani.
Meillä studiolla kuvat on tallennettu eri kokoisina ja useampaan paikkaan. Helposti nämäkin löytyivät.

Jos siirryn noihin muistoihin, nostaisin ensimmäisenä Kaija Jestoin kuvan. Minulla oli ankaran pohtimisen jälkeen visio siitä, että Kaijan pitäisi olla kuningatar, juuri hänelle sopivassa tuolissa. Siitäkös sain ahdistusta, kun tuolia en keksinyt mistään. Sitten taisin Kaijallekin sen sanoa, ja kuinka ollakaan, heillä oli kotona juuri sellainen tuoli, jonka hän heitti auton takakonttiin ja homma eteni. Minusta kuva on juuri hänen näköisensä!

Tietty pitää lisätä, että työt Mannerheiminaukiolla jatkuvat 👍♥️

Onko some- tai CV-kuvasi vielä se oikea kuva sinusta?Lomien jälkeen on hyvä hetki päivittää myös oma ammatillinen ilme.H...
27/07/2026

Onko some- tai CV-kuvasi vielä se oikea kuva sinusta?
Lomien jälkeen on hyvä hetki päivittää myös oma ammatillinen ilme.

Hyvä edustuskuva ei ole vain siisti kasvokuva. Sen pitäisi kertoa sinusta jo ennen ensimmäistä tapaamista: että olet osaava, lähestyttävä, luotettava – ja ennen kaikkea oman näköisesi.
Kuvauksessani emme kiirehdi yhden hymyn varassa. Etsimme ohjauksen, asentojen, katseen ja pienten ilmeiden avulla juuri sitä vaikutelmaa, jonka haluat itsestäsi välittää.
Kuva sopii esimerkiksi:�CV, LinkedIniin, yrityksen verkkosivuille ja sosiaaliseen mediaan.

Studiomme:
Mannerheiminaukio 7, katutasossa�Valokuvaaja Anne Yrjänä / Edustuskuvaamo.fi

Osoite

IsoKatu 18 (Mannerheiminaukio 7)
Kokkola
67100

Hälytykset

Tiedä ensimmäisenä ja anna meille oikeus lähettää sinulle sähköpostitse uutisia ja promootioita Valokuvaaja Anne Yrjänä :ltä. Sähköpostiosoitettasi ei käytetä muihin tarkoituksiin, ja voit perua milloin tahansa.

Ota Yhteyttä Yritys

Lähetä viesti Valokuvaaja Anne Yrjänä :lle:

Oikopolut

Jaa

Kategoria