15/10/2021
Uskon, että jokaiselle isolle sisarukselle on iso asia, kun perheeseen syntyy vauva. M***a varsinkin suht pienille voi uuden perheenjäsenen ilmestyminen "tyhjästä" olla myös iso shokki.
Omalla kohdalla esikoinen oli jo eskarilainen, kun keskimmäinen lapsi syntyi. Pikkusisarusta oli odotettu esikoisen toimesta vuosi tolkulla ja säästetty pyörät ja tavarat "siskolle". Kun pikkuveli ilmoitti tulostaan, asiaa juhlittiin ravintolassa ja ennen synnärille lähtöä, tuleva isoveli halusi olla lähellä ja hoitaa melko kipeissä supistuksissa kärvistelevää äitiään. Muistan, kun maattiin yhdessä sängyllä ja toinen yritti hieroa ja paijata parhaansa mukaan. Seuraavana aamuna veli syntyi ja isoveli loisti onnesta ja ilosta tullessaan ekaa kertaa sairaalaan visiitille.
⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀
Alle kaksi vuotta myöhemmin syntyi kuopus, eikä 1v 10kk vanha keskimmäinen osannut aavistaakaan, mitä sairaalassa odottaa, kun tulivat isin ja isoveljen kanssa äitiä katsomaan. Pikkuveljen nähdessään toinen repesi hämmentyneeseen/epäuskoiseen nauruun. Ensimmäiset viikot kotona tutustuttiin vauvaan ja taapero istui sylissä lähes aina, kun imetin.
⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀
On myös tosi mielenkiintoista nähdä ja dokumentoida, miten eri lailla isot sisaret voi reagoida. Toiset ei halua katsoakaan vauvaan päin ja toiset voi olla tosi tarkkoja siitä, kuka vauvaan saa koskea.
⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀
