24/10/2026
Tänään saatettiin äiti viimeiselle matkalle. 💔 Suru on suunnaton ja kaipaus ääretön. Ne ei kuitenkaan peitä niitä lukemattomia hyviä muistoja mitä jäi jälkeen, eikä sitä rakkautta mitä äidiltä sai. Päivä oli raskas, m***a onneksi sen sai jakaa sukulaisten ja äidin ystävien kanssa joille äiti oli myös tärkeä. Helpottaa kun sai nähdä miten lämpimästi muutkin muistavat äitiä.
Surun kyljessä kulkee myös kiitolisuus. Kotoa on annettu parhaat eväät elämään, ja siellä on ollut turvallista kasvaa just tällaiseksi. Äiti on myös ”vastuussa” siitä että minusta on tullut valokuvaaja. Jos hän ei olisi laittanut kameraa mun käteen, en olisi koskaan päätynyt tähän missä olen nyt.
Nyt totutellaan isän kanssa uudenlaiseen elämään pala kerrallaan. Kiitos kaikille tuesta ja muistamisista edellisten viikkojen aikana, merkitsee minulle ja isälle paljon. ❤️
